Torstaina 20.2.2025 Nastolan Kirkonkylän peruskoulun asukasinfo

 

Yli puoli vuotta puolisoni tuijotteli Oikotiestä unelmataloaan. Siinä oli tarpeeksi huoneita lapsille sekä harrastamiselle. Pihalla oli jo aidattu alue koirille. Mopot ja autot mahtuivat katokseen. Koulut olivat kävelyetäisyyden säteellä. Miten niin täydellinen talo ei meinaa mennä kaupaksi?

Kirkonkylän koulun asukasinfo valotti minulle, miksi tämä unelmatalo ei ollutkaan lapsiperheen toiveiden täyttymys.

Tapahtuma

Alkusysäys tapahtuman järjestämiselle tuli Sampo Syrjäläiseltä, koululaisen isältä. Syrjäläinen kuulutti viranhaltijoiden tarvitsevan ottaa päätöksissään ensisijaisesti huomioon lapsen edun. Kommentti sai raikuvat aplodit täyteen ahdetulta koulun ruokasalilta. Suuri joukko nastolalaisia ja erityisesti kirkonkyläläisiä olivat saapuneet paikalle kuulemaan lähikoulunsa tilanteesta ja saamaan selkoa sen tulevaisuudesta.

 Mistä siis oli kyse?

Tammikuussa kunnan sivuilla oli julkaistu tiedote, että Kirkonkylän koulu on peruskorjauksen tarpeessa. Lisäksi koulun oppilasennuste on laskeva. Kunnan säästötarpeiden takia oli esitetty, että koululaiset mahtuisivat muihin alueen kouluihin tuottamatta lisähenkilökustannuksia alueella. Suunnitelmissa on siis Kirkonkylän koulun sulkeminen. Ensimmäisenä ratkaisuna on esitetty, ettei koulu ota ensi syksynä enää ekaluokkalaisia.

Nykytilanne

Opetus- ja kasvatusjohtaja Virve Jämsénin avaussanojen jälkeen vuoroon pääsi palvelupäällikkö Matti Saarela. Hän esitteli laskevia oppilasmääräennusteita ympäri Lahtea. Kuntalaiset totesivat väliin, että ennusteiden arvo on ailahteleva sillä laskelmat eivät pysty ennustamaan nopeasti muuttuvia maailman tilanteita kuten kasvanutta maahanmuuttajien valmistavan opetuksen kysyntää. Itse analyytikkona mietin, miksi ennuste ei ilmoita virhemarginaalin kokoa.

Rakennuksen tilanne ja prosessin eteneminen

Seuraavana vuorossa oli erittäin tekninen esitys rakennuksen kuntotarkastuksen tilaamisprosessista, toteutuksesta, löydöksistä ja siitä, mitä seuraavaksi tulisi tapahtumaan. Kuntotarkastus sai alkunsa yksittäisestä sisäilmailmoituksesta, joka käynnisti byrokratian rattaat.

Sisäilma-asiantuntija Jussi Hietala kertoi yleisölle, että tutkimuksen tulos suosittelee peruskorjausta. Virallista laskelmaa tällaisen remontin kustannuksista ei ole, mutta arvio on, että kyseessä olisi uudisrakennuksen arvoinen urakka. Rakennuksen pohjassa ja ulkoseinissä on joitakin kosteus- ja mikrobivaurioita.

Prosessi on kuitenkin kesken. Kunnalta puuttuu vielä ymmärrys siitä, miten nämä rakenteelliset vauriot vaikuttavat lasten ja koulun työntekijöiden terveyteen. Nastolalaiset Hietalan kera tiivistivät tilanteen niin, että mikrobilöydökset eivät ole konkretisoituneet tavattoman suureksi määräksi ilmoituksia sisäilmaongelmista. Kuntalaiset ovat yhä toiveikkaita, että prosessissa vielä toteutumattomat terveyden alan asiantuntijoiden löydökset eivät tukisi tarvetta sulkea koulua.

 Useampi sivistyslautakunnan jäsen paljasti paikallaolonsa tilanteessa, ja heräsi keskustelu siitä, voiko ekaluokkalaisten kohtalosta käydä yhä keskustelua.

Vanhempien ja kuntalaisten ahdinko

Kirkonkylän koulun toiminta on askarruttanut kuntalaisia kuitenkin jo kauan ennen tammikuun tiedotetta. Koululla ei ole omaa rehtoria – virkaa suorittaa Rakokiven rehtori yhden päivän viikossa. Opettajien houkuttelu kouluun on vaikeaa – kukaan ei ole valmis sitoutumaan työhön, joka ei ole valmis sitoutumaan tekijäänsä. 

Kiinteistöt eivät mene kaupaksi, kun Kirkonkylä ei voi taata potentiaalisille asukkailleen koulupaikkoja. Vähemmän asukkaita tarkoittaa samalla vähemmän tuloja kunnalle. Ja kunnan kutistuessa dominot kaatuvat ja vaikuttavat muihinkin kunnan palveluihin. Ennen kaikkea paikalle kertyneet nastolalaiset toitottivat sen perään, että on kohtuutonta pitää aluetta löysässä hirressä, ja viranhaltijoiden ottavan huomioon epäsuorat vaikutukset alueen houkuttavuuteen ja elinvoimaan.

Vanhemmat ilmaisevat voimattomuutta ja toivottomuutta liittyen luokkien siirtojen vaikutukseen lapsiinsa. Uhkana on joutuminen eri kouluun kuin ystävät, kohtuuttoman pitkät koulumatkat ja pitkät koulupäivät, kasvavat luokkakoot, katkenneet koulupolut ja muutosten vaikutus lasten mielenterveyteen.

Säästötarpeet

Vaikka rakennus olisikin toimintakuntoinen, Lahden budjetti vaatii kiristystoimenpiteitä koulutuksesta. Jämsén jakaa tuskansa siitä, ettei helppoja säästötoimenpiteitä ole enää tehtävissä, vaan kiristykset ja leikkaukset tulevat olemaan näkyviä lahtelaisten arjessa.

Kirkonkylän koulun sulkeminen säästäisi Lahdelta 600 000 euroa vuodessa. Ympäröivissä kouluissa luokkakoot ovat alle maksimi kapasiteettinsa, ja Kirkonkylän oppilaiden siirto ei lisäisi näiden koulujen henkilöstötarpeita.

Mutta mitä tehdään tyhjälle koululle? Rakennus jäisi tyhjilleen, mutta aiheuttaisi Lahdelle vuodessa yhä noin 90 000 euron kulut. Nastolalaiset ilmaisevat, etteivät pidä 600 000 euron säästöjä, jotka eivät ota huomioon taskusta toiseen siirtyvät 90 000 euron kulut, riittävänä syynä mullistaa lasten arkea. Yleisöstä nousee kysymys, eikö lapsia voisi siirtää konttikouluun, jolloin rakennus ei aiheuttaisi remonttikustannuksia, mutta lasten elämä ja arki ei häiriintyisi.

Vanhemmat toitottavat, ettei tällaiset säästötoimet luo aidosti leikkauksia kunnan budjetille. Sivistystoimen budjetin leikkaus kasvattaisi kuitenkin muiden budjettien kuluja esimerkiksi tyhjän rakennuksen ylläpitämisen muodossa. Yleisöstä nousee kysymys, miten tämä vaikuttaa hyvinvointialueiden kuluihin: ”Minne Kirkonkylän koulun lapset mahtuvat? Mahtuvatko he syrjäytyneiden nuorten listoille?”